Värioppi

1. Valon määritelmä

Valo on säteilyä, minkä silmät näkevät. Se on sähkömagneettista ja kulkee suoraviivaisesti ja todella nopeasti.

2. Spektrin ja värin määritelmä

Näkyvän valon spektri tarkoittaa valon aallonpituusalueen silmin nähtävissä olevaa värijakaumaa. Spektri muodostaa siis kaikki sateenkaaren värit.

Väri on esineestä, aineesta tai muusta muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.

https://space.fmi.fi/oppimateriaali/envisat/valonsade/spektri.html

a) väriaisti

väriaisti eli värinäkö tarkoittaa monille eliöille olevaa kykyä erotella eri värejä toisistaan ja se on osa näköaistia. Ihminen havaitsee sateenkaaren värit violetista punaiseen. Ihmisen värinäkö perustuu verkkokalvon tappisoluihin. Niitä on kolmea tyyppiä: yhdet havaitsevat punaista ja sen lähivärejä, toiset sinistä ja sen lähiväreineen ja kolmas taas vihreää lähiväreineen.

b) värisokeus

Värisokeus on tila, jossa ihmisen väriaisti on häiriintynyt tai puuttuu kokonaan. 

Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on siis mustavalkoista)

Tavallisesti värisokeudella tarkoitetaan värinäön heikkoutta, joilloin ihminen näkee edes joitakin värejä. Yleisin värinäön heikkouden muoto on puna-vihersokeus (miehillä varsin yleistä, siitä kärsii 8% ja naisista vain 0,4%). Puna-vihersokeutta on eri asteita, jotkut eivät erota koskaan punaista ja vihreää, jotkut sekoittavat ne vain niiden ollessa vierekkäin.

Purppunasokeus on erittäin harvinainen. On myös mahdollista ruskean ja eri vihreiden sävyjen rajoittunut erottelukyky. 

Kaiken kaikkiaan jonkin asteisista erilaisista värinäkökyvyn puutteesta kärsii 10% miehistä ja 0,5% naisista.

Pigmentti

Pigmentti on värillinen hienojakoinen jauhe, joka ei liukene sideaineeseen. Pigmentti antaa maalauksessa käytettävälle väreille värin tai muun optisen ominaisuuden. Se voi olla läpikuultava tai peittävä.

Väriaine

Väriaineet ovat yleensä johonkin liotteeseen tai sideaineeseen liukenevia värillisiä, tavallisesti orgaanisia yhdisteitä-

Sävy

Sävy on värin sijainti spektrissä. Jokaista värisävyä vastaa oma valon aallonpituus violetin lyhestä aaltopituudesta, punaisen pitkään aaltopituuteen. Sävyjä on rajaton määtä, sillä spektrin värisiirtymät on portaattomia.

Vivahde

Vivahde on pieni poikkeama nimeltä mainitusta väristä tai värisävystä ilmoitettuun suuntaan. Kun puhutaan jonkin värin vivahteista yleisluonteisesti, tarkoitetaan, ellei toisin mainita, kaikkia lähtövärin vivahdemahdollisuuksia,

Värirahti/- ympyrä (päävärit, vastavärit ja välivärit)

Päävärit on Punainen, sinen ja keltainen

Välivärit on Oranssi, vihreä ja violetti

Vastavärit on Punainen ja vihreä, sininen ja oranssi, keltainen ja violetti

Valööri eli tummuusaste taulukko

Tummuusaste eli värit tummimmista vaaleimpaan

Kylmät värit

Kylmät värit ovat värejä, joista tulee mieleen kylmyys. Niitä on violetti, sininen ja vihreä. 

Lämpimät värit

Lämpimät värit saavat aikaan lämpöisen olemuksen. Niitä on punainen, oranssi ja keltainen. 

 

Pastelli värit

Pastelli värit on valkopitoisia eikä niissä ole lainkaan mustuutta.

Murretut värit

Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa.